Viikon kestänyt taistelu T-Homen kanssa on viimein ohi ja DSL-modeemi vilkuttaa vihreää punaisen sijaan juhlistaen sitä, että bitit kulkevat asuntomme ja tiedon valtatien välillä. Koko farssi käynnistyi viime viikon maanantaina, jolloin huomasin että yhteyteni oli katkennut. Useiden(kymmenien) soittojen jälkeen kävi viimein selväksi että vika oli itse asiassa yhteydessä, ei splitterissä jonka he lähettivät uuden, eikä myöskään itse DSL modeemissa, jonka he myöskin lähettivät uuden. Positiivisesti jos ajattelee, niin minulla on nyt kahdennetty järjestelmä josko toinen sattuisi särkymään.
Teknisen saikkauksen lisäksi soppaa hämmensi tietysti kielimuuri. Keskimäärin soitin neljästi kunnes vastapuolelta löytyi englantia taitava henkilö. Muutaman kerran "asiakaspalvelija" heitti tylysti luurin korvaan kun tiedustelin että mahtaisiko herra mahdollisesti taitaa globaalisti käytettyä, entisen siirtomaaimperiumin valtakieltä. Kerta toisensa jälkeen täällä törmää siihen, että saksaa olisi yksinkertaisesti osattava. Kerta toisensa jälkeen minusta tuntuu että joutaisivat vihulaiset opetella itse puhumaan jotakin vierasta kieltä edes auttavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti