Oma koti kullan kallis

Toista viikkoa matkalla olleet, Via Balticalla seikkailleet ja Vilnan epämääräiset välivarastot kokeneet muuttotavaramme ovat viimein saapuneet perille Berliiniin! Ystävällinen muuttoagenttimme Dimitri sähkötti meille viime viikon perjantaina että tavarat, sekä tarpeellinen määrä muuttomiehiä olisivat pelipaikoilla heti seuraavan viikon maanantaina klo 8:00-9:00 välisenä aikana.

Säntillisenä suomalaismiehenä otin aamupäivän vapaata töistä, päivystin asuntomme edustalla tasan kahdeksalta, vartin yli kahdeksan, varttia vaille yhdeksän ja myös puoli kymmeneltä kun liettualaisrekisterissä ollut pakettiauto viimein mateli uutta kotikatuamme pitkin. Valmiiksi suunnittelemani palaute aikatauluista ja kellotaulun saloista jäi käsittelemättä, kun kävi ilmi, että muuttomiehet eivät taitaneet liioin englantia tai saksaakaan.

Kielistä viis, pääasia että laatikot liikkuivat kohti yläkerroksissa sijaitsevaa tukikohtaamme. Stereotyyppisistä ennakkoluuloista huolimatta liettualaisveikkoset rahtasivat huonekaluja ja laatikoita kiitettävän ripeällä tahdilla asuntoomme. Erikoismaininta täytyy antaa vielä ammattimiesten pakkaustaidoista, jopa vaaksan paksuinen joustinpatja oli saatu rullattua nätiksi, kompaktiksi kääröksi. Myös muutkin muuttotavarat huokuivat rautaista pahvin- ja jätesäkkien käytön ammattitaitoa.

Asuntomme on nyt siis valmis palvelemaan meitä vielä määrittelemättömän ajan, sekä toimimaan myös loittoryhmämme kotina. Sisustuksellisesti emme ole fraun kanssa vielä keskustelleet tarkemmin, joten alla muutama selventävä kuva tämänpäiväisestä tilanteesta. Itse aion muuttaa asuntoon pysyvästi viikonlopun aikana ja toivon hartaasti että T-Home toimittaa nettiyhteyden sovitusti 17. maaliskuuta.