Sattumien summa

Lauantaipäivä valkeni kylmänä ja aurinkoisena, täydellisenä kuvauspäivänä. Reilun sadan räpsyn joukosta valikoitui onneksi muutama jotka viitsii näytille laittaa. Päivän erikoisena muutama kuva George Bush vanhemmasta. Satuimme paikalle sattumalta eikä meille selvinnyt miksi George ja Barbara olivat Berliinissä. Hauska sattuma joka tapauksessa.

Harmaa kaupunki

Harmaana ja pilvisenä sunnuntaina Berliini on täysin erilainen kaupunki. Värittömyys on läpitunkevaa, maisemat vaipuvat mustavalkoisen varjoihin. Suomalaiselle melankoliselle mielenmaisemalle tällaiset kelit sopivat ajoittain hyvin; tuntee olevansa kotona.

Suuri ja mahtava Neuvostoliitto - Berliinissä

Treptower Parkissa sijaitsee monumentti, joka on pystytetty Berliinin taistelussa v. 1945 menehtyneiden neuvostosotilaiden muistolle. Muistomerkin suunnaton koko, sekä siellä huokuva sirppivasaraihanne muistittavat satunnaista kävijää Neuvostoliiton suuruuden päivistä.

Monumentti koostuu useista elementeistä, joista vaikuttavin on n. 12m korkea sotilaspatsas, joka kuvaa miekalla varustautunutta neuvostosotilasta. Sotilas seisoo murskautuneen hakaristin päällä ja suojelee kainalossaan taistelun melskeissä eksynyttä saksalaislasta. Patsaan symbolista viestiä ei tarvitse alaviitteistä etsiä. Yllättävää kyllä, joidenkin lähteiden mukaan patsas esittäisi tositapahtumaa, jonka mukaan neuvostosotilas olisi pelastanut pienen tyttölapsen silloiselta Potsdamer Platzilta ja vienyt hänet turvaan.

Muistomerkin toisessa päässä sijaitsee 2 identtistä punamarmorkikiilaa joiden sanotaan esittävän tyyliteltyjä sirppivasaralippuja. Knoppitietona mainittakoon, että niiden materiaali on peräisin Adolf Hitlerin tuhoutuneesta valtakunnankansliasta. Kierrätys kunniaan!

Kärkkärikopin karhut

Viime sunnuntaina kävimme tervehtimässä kaupungin tunnuseläiminäkin kunnostautuneita karhuja. Eläintarhan sijasta nämä veijarit elelevät keskellä kaupunkia, noin kilometrin päässä Alexanderplatzin tv-tornilta. Ouluun suhteutettuna kontiot pitäisivät kortteeriaan Dookunin puistossa haistellen kärkkärikopin sulotuoksuja.

Päivä 253

Berliiniä on takana 253 päivää, jäljellä olevia päivien määrää en taida vielä tietää. Arkisesta aherruksesta huolimatta täällä törmää edelleen asioihin ja ilmiöihin, joita ei yksinkertaisesti voi tapahtua muualla kuin Berliinissä. Esimerkkinä käy vaikkapa Another Country -kirjakauppa.

Heidän liikeideansa perustuu siihen, että he kauppaavat käytettyjä kirjoja, jotka voi halutessaan palauttaa ja saada rahansa takaisin. Kirjojen kaupustelun lisäksi he tarjoilevat perjantai-iltaisin myös buffet-illallista, jonka kokkaa kuusissakymmenissä huiteleva naiseksi pukeutunut mies. Syömisen tai loputtomien kirjahyllyjen selailun lomassa voi nautiskella vaikkapa olutta, jota löytyy useista itsepalvelujääkaapeista ympäri kauppaa. Itsestään selvää on myös se, että kirjakauppa muuntuu tarvittaessa myös elokuvateatteriksi tai vaikkapa keikkapaikaksi. Jos et usko niin käy katsomassa.

Merkillisten kauppojen lisäksi myös muut asiat jaksavat vielä yllättää. Taannoin kävimme tupaantuliaisissa, jotka järjestettiin erään tuttavamme _entisen_ kimppa-asunnon naapurissa. Suomalaisesta dippailu- ja taustamusiikkituparikulttuurista poiketen paikalliset tupaantuliaiset käsittivät satakunta vierasta tiskijukkineen täysin tyhjässä n. 60-neliöisessä asunnossa. Suomessa vastaavasta älämölöstä saisi häädön vähintäänkin koko läänin alueelle.

Jos ei muuta niin onpa kiikkustuoliin taas muisteltavaa että joskus se kävin minäkin oikein Euroopassa asti! Loppuun asiaan mitenkään liittymättömät kuvat muistikortin b-puolelta.