lomareissu

Muutaman tunnin päästä lähtevää Budapestin lentoani odotellessa liene hyvä tilaisuus päivittää blogia. Seuraavat kaksi viikkoa tulen olemaan hyvin ansaitulla kesälomareissulla Unkarin, Kroatian, Slovenian, Italian, Itävallan ja Slovakian maisemissa. Tästä johtuen blogini päivitys on mitä ilmeisimmin jäissä.

Laita lapsi(latvialainen muuttofirma) asialle ja mene itse perässä

Saagamme kadonneiden muuttotavaroiden parissa alkaa olemaan loppusuoralla. Vakuutusyhtiölle toimittamamme spesifinen lista kateissa olevista tavaroista tuotti menneellä viikolla vastauksen sähköpostin muodossa, jossa mainittiin jo korvaussummia. Koko soppahan alkoi siitä, kun huomasimme muutamien tarvekalujen puuttumisen muuttotavaroita purkaessa. Jälkeenpäin ajatellen tämä ei ole mikään suuri yllätys, sillä muuttofirma oli kaikessa viisaudessaan purkanut Oulusta lähteneen kuorman jossain Latvian ukotusseuduilla pakatakseen sen uudestaan pieneen pakettiautoon jolla tavarat viimein saapuivat tänne Berliiniin.

Logistisen koomailun lisäksi muuttofirman "ammattilaiset" käyttivät lähinnä viitteellistä pakkauslistaa, jossa iso osa tavaroista oli kirjattu kielellä, jota kaltaiseni länsimainen, ylemmän keskiluokan edustaja ei osaa tulkita. Perustuen juuri tämän listan puutteellisuuksiin vakuutusyhtiö suostui maksamaan tietyistä kadonneista tavaroista vain nimellisen korvauksen hyvän tahdon eleenä.

Siispä kysyn teiltä arvon lukijat, miksi meidän täytyy kärsiä taloudellisesti siitä, että ammattimaiseksi kuvittelemani muuttofirma hoitaa asiansa enemmän tai vähemmän päin honkia? Esitin saman kysymyksen myös vakuutusyhtiölle, jonka korulausein kyllästetty vastine huomautti, että meidän olisi tullut tehdä detaljitason pakkauslista jossa kaikki muuttotavarat olisi yksilöity. Mikäli olisimme näin tehneet, koko pakkausurakka olisi ollut loogisesti meidän tehtävä. Muuttofirma palkattiin juuri siksi että...

Loppujen lopuksi hyväksyin vakuutusyhtiön korvausehdotuksen sapekkaan reklamoinnin kera. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että käytimme ammattimaista muuttofirmaa vain kerran, ensimmäisen ja viimeisen.

Täällä taas...

Laiskuus, mikä ihana tekosyy! Siitä, tai kirjoittamisen arvoisten tapahtumien puutteesta johtuen en ole päivittänyt blogiani aikoihin, joten liene aika julkaista jotain osoittaakseni hengentuotteeni olevan edelleen aktiivinen.

Viimeiset viikot ovat kuluneet enemmän tai vähemmän joko majoittaessa lukuisia vieraita, tai luuhatessa itse vieraana toisten nurkissa. Nyt kun viimeiset tiedossamme olleet vieraat ovat palanneet kotiin, on liene aika kiittää kaikkia jotka lupasivat aikoinaan meille tulla ja toteuttivat uhkauksensa. Siispä kiitos vierailujärjestyksessä E, T, K, A, J, E, E, A, M, sekä S.

Erikoismaininta menee joukon nuorimmalle, joka lentokentällä otti haltuunsa koko odotushallin esittäessään poimintoja lastenlauluarsenaalistaan. Eritoten aasialaiset matkalaiset nauttivat pikkuneidin lavakarismasta siinä määrin, että epäilen pellavatukan kuvien koristavan useampaakin japanialaista valokuva-albumia. Ammattimaisesta otteesta kertonee myös se, ettei esitystä sopinut keskeyttää edes hyvästien ajaksi.

Sitten viimeisen merkinnän olen käynyt myös Oulussa, jossa vietin Juhannuksen aikoihin viikon. Itse Juhannuksen vietin enemmän tai vähemmän vatsataudissa, mutta muuten helteisessä kotikaupungissa oli mukava käydä. Sikäli kun vieraiden nurkissa ja isän luona viihtyikin, oli silti outo käydä kotikaupungissa kun ei ollut omaa asuntoa minne mennä. Paskamaa tai ei, kotiin Berliiniin oli silti mukava palata. Ehkäpä tässä joutuu vielä nielemään sanojaan ajan myötä.